1. Yrittäjyys ja kasvu

Olen rakentanut yrityksiä tyhjästä ilman sijoittajarahoja ja valtion tukia. Koronan, inflaation ja markkinoiden myllerryksen keskellä. Tiedän omakohtaisesti, mitä yrittäminen arjessa vaatii.

Yritykset ovat Suomen kasvun ydin, kaikki yritykset, ei vain startupit tai pörssijätit.

Noin 95 % suomalaisista yrityksistä on yksin- tai pienyrittäjävetoisia. Juuri tässä joukossa on Suomen suurin hyödyntämätön kasvupotentiaali. Perheyritykset rakentavat pitkäjänteisesti, startupit innovoivat ja suuret yritykset pitävät talouden kivijalan tukevana. Kaikkia tarvitaan.

Kotimaan markkinat eivät kuitenkaan yksin riitä. Suomi on pieni maa, ja kasvu vaatii rohkeutta kansainvälistyä. Suomalaisella osaamisella, sisulla ja luotettavuudella on kysyntää maailmalla, jos yrittäjille annetaan siihen mahdollisuus.

Se tarkoittaa vähemmän byrokratiaa, yrittäjäystävällisempää sosiaaliturvaa ja ilmapiiriä, jossa epäonnistuminen ei ole häpeä.

Yrittäjyys on Suomen selkäranka.

2. Digitalisaatio, tekoäly ja uudet teknologiat

Suomen talous on kasvanut hyvin vähän viimeisen 20 vuoden aikana. Se on tosiasia, joka pitää sanoa ääneen, ja jonka muuttaminen vaatii konkreettisia tekoja.

Uusi kasvu ei synny toivomalla, vaan teknologiasta, osaamisesta ja rohkeudesta investoida oikeisiin asioihin oikeaan aikaan.

Suomi on jo nyt yksi maailman johtavista kvanttiteknologian maista. Meillä on vahva tutkimus, kärkiyrityksiä ja poikkeuksellisen hyvä eurooppalainen ekosysteemi. Se on vuosien työn tulos, mutta vasta alku. Nyt tarvitaan lisää panostuksia, ennen kuin muut maat menevät ohi.

Tekoäly on toinen murros, jota emme saa sivuuttaa. Se ei tarkoita vain uusia yrityksiä, vaan koko talouden tuottavuuden kasvua. Tekoäly automatisoi rutiinityötä, vapauttaa osaamista vaativampiin tehtäviin ja voi säästää julkisella sektorilla satoja miljoonia euroja vuodessa ilman palvelujen heikkenemistä.

Suomalaiset ovat perinteisesti nopeita ottamaan teknologian käyttöön. Se on kilpailuetumme, mutta vain jos toimimme nyt.

Kasvu ei odota. Eikä meidän pidä.

3. Moderni työelämä & työllisyys

Suomalainen työelämä on muuttunut, mutta järjestelmämme ei ole pysynyt mukana.

Moderni työ syntyy yhä useammin verkostoissa, projekteissa sekä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Silti sosiaaliturva on rakennettu maailmaan, jossa ihminen oli joko työntekijä tai työtön. Se ei enää vastaa todellisuutta.

Kolme muutosta auttaisi:

Ensimmäinen: työttömän pitäisi voida tehdä vapaaehtoistyötä ilman pelkoa etuuksien menettämisestä. Yhteisöllinen aktiivisuus on voimavara.

Toinen: yrittäjän pitäisi saada työttömyyskorvausta silloin, kun yritystoiminta on tauolla. Pelkkä passiivinen Y-tunnus ei saa estää toimeentuloa.

Kolmas: työn vastaanottamista ja yrittäjyyden kokeilemista pitää aina kannustaa, ei rangaista. Järjestelmä, joka tekee aktiivisuudesta taloudellisesti kannattamatonta, on rikki.

Ihminen, joka haluaa tehdä ja rakentaa, on Suomen arvokkain resurssi. Järjestelmän pitäisi tukea häntä, ei asettua esteeksi.

4. Kulttuuriala ja kulttuuri

Luovat alat työllistävät Suomessa yli 100 000 ihmistä, enemmän kuin moni perinteinen teollisuuden ala. Silti muusikko, kirjailija tai näyttelijä kohtaa usein järjestelmän, joka ei tunnista heidän työtään oikeaksi työksi.

Se on väärin, ja se pitää korjata.

Luova työ on projektiluontoista. Välissä on hiljaisempia kausia, ei siksi että tekijä olisi laiska, vaan siksi että ala toimii niin. Näinä kausina työttömyysturvan pitäisi olla saavutettavissa ilman kohtuutonta byrokratiaa.

Tekijänoikeudet ovat toinen keskeinen kysymys. Luovaa työtä ei saa kopioida ilman lupaa, ja tekijän on saatava työstään reilu korvaus. Nyt jakeluketjut vievät usein suurimman osan, tekijä vain murto-osan.

Kulttuurivienti on samalla suuri mahdollisuus. Nordic Noir, peliala, elokuva, design ja musiikki avaavat suomalaisille tekijöille väyliä maailmalle. Kulttuurialan yritykset tarvitsevat saman tuen kansainvälistymiseen kuin muutkin kasvuyritykset.

Suomalaisuus ei ole vain talouslukuja. Se on kieli, tarinat, taide ja kulttuuri, se, mitä jätämme jälkeemme. Kulttuurin tekijät pitävät tämän elossa ja ansaitsevat tulla otetuiksi tosissaan.

TOMI MEDIASSA

Kauppalehti | Helsingin Sanomat | Talouselämä | MTV Uutiset | Taloussanomat

Kauppalehti: Kovimmat osaajat eivät odota
Talouselämä: Näin nostat palkkaasi
MTV Uutiset: Rekrytointiasiantuntijalta puhetta
Kauppalehti: Päät ulos poteroista
Kauppalehti: StaffPoint osti Henricon
Kauppalehti: Ihmisläheinen johtaminen
Taloussanomat/IS: Tästä työstä tarjotaan
Helsingin Sanomat: Tekoälyn työ­hakemukset
Kirkko ja Kaupunki: Työttömän leimaaminen